Nicklas Magnusson, Ovako-konsernin vastuullisuus- ja turvallisuusjohtaja
Tuontiterästä koskeva sääntely muuttuu tavalla, jolla on suoria ja mitattavia vaikutuksia eurooppalaisten ostajien kustannuksiin. Työskentelen päivittäin ilmastopolitiikan ja terästuotannon parissa, ja haluan avata mahdollisimman ymmärrettävästi, mitä EU:n hiilirajamekanismi CBAM tarkoittaa käytännössä. Hyvin toimiva CBAM ei ole ainoastaan hyvää ilmastopolitiikkaa, vaan myös välttämätön edellytys reilulle kilpailulle.
CBAMin ja EU:n päästökaupan yhteys
CBAMin ymmärtäminen edellyttää, että tuntee sen yhteyden EU:n päästökauppajärjestelmään eli ETS:ään. Päästökaupassa eurooppalaisten teollisuuslaitosten on hankittava yksi päästöoikeus jokaista tuottamaansa hiilidioksiditonnia kohden. Päästöoikeuksien kokonaismäärää vähennetään asteittain, mikä ohjaa Eurooppaa pienentämään päästöjään.
Terästeollisuus kuuluu toimialoihin, joilla on hiilivuodon riski. Hiilivuodolla tarkoitetaan tuotannon siirtymistä Euroopan ulkopuolelle maihin, joissa hiilipäästöillä ei ole vastaavaa hintaa. Tämän estämiseksi terästeollisuus on perinteisesti saanut huomattavan osan tarvitsemistaan päästöoikeuksista maksutta.
CBAM muuttaa asetelmaa. Sen tavoitteena on varmistaa, että EU:n ulkopuolelta tuotaviin tuotteisiin kohdistuu vastaava hiilikustannus kuin EU:ssa valmistettuihin tuotteisiin. Kun tuontiin sovelletaan vastaavaa kustannusta, maksuttomien päästöoikeuksien peruste poistuu. Tämän vuoksi maksuttomia päästöoikeuksia vähennetään asteittain samalla, kun CBAM otetaan vaiheittain käyttöön.
Mikä muuttuu ja milloin?
CBAMin varsinainen maksuvelvoite alkaa vuonna 2027. Monelle ostajalle voi kuitenkin tulla yllätyksenä, että velvoite koskee jo vuodesta 2026 alkaen tehtyä tuontia. Toisin sanoen tänä vuonna hankitusta tuontiteräksestä on palautettava CBAM-todistuksia ensi vuonna.
CBAM kattaa sementin, sähkön, lannoitteet, alumiinin, vedyn sekä raudan ja teräksen. Terästuotteiden kuuluminen järjestelmän piiriin määräytyy tullinimikkeiden perusteella. Mukana ovat pääasiassa ryhmän 72 tuotteet, kuten valanteet, aihiot, tangot ja valssilangat sekä useimmat puolivalmisteet ja valmiit terästuotteet. Lisäksi mukana on tiettyjä ryhmän 73 tuotteita, kuten ponttilevyjä, rautatiekalustoon liittyviä tuotteita sekä putkia.
Ilmoitusvelvollisuuden raja on 50 tonnia tuontia vuodessa. Käytännössä järjestelmä koskee siten valtaosaa kaupallisista tuontimääristä.
On tärkeää huomata, ettei EU:ssa valmistettuja lähtöaineita tarvitse sisällyttää CBAM-ilmoitukseen. Jos Ovako esimerkiksi toimittaa terästä Isossa-Britanniassa toimivalle asiakkaalle, joka valmistaa siitä komponentteja ja myy ne takaisin EU:hun, Ovakon teräksen päästöjä ei ilmoiteta maahantuojan CBAM-ilmoituksessa. Ovakon tuotanto kuuluu jo EU:n päästökaupan piiriin, joten sen sisältämä hiili on huomioitu sitä kautta.
Miten kustannus lasketaan?
Laskentaperiaate on yksinkertaisempi kuin miltä se saattaa aluksi vaikuttaa. Lähtökohtana ovat tuotavan tuotteen hiilidioksidipäästöt. Laskennassa käytetään joko toimittajakohtaista, todennettua päästötietoa tai sen puuttuessa julkaistuja oletusarvoja.
Päästömäärästä vähennetään vertailuarvo, joka vastaa eurooppalaisten tuottajien saamia maksuttomia päästöoikeuksia. Tämän jälkeen huomioidaan CBAMin asteittaista käyttöönottoa kuvaava kerroin. Vuonna 2026 CBAM koskee vasta 2,5 prosenttia päästöistä, joten vähennyskerroin on 97,5 prosenttia. Lopuksi määrä kerrotaan CBAM-todistusten hinnalla, joka seuraa EU:n päästöoikeuden hintaa.
Jos käytetään Kiinasta tuotaville tangoille ja valssilangoille julkaistuja oletusarvoja, sadan tonnin toimituksen CBAM-kustannus voi olla jo vuonna 2026 noin 162 euroa tonnilta – vaikka järjestelmä koskee tässä vaiheessa vasta 2,5 prosenttia päästöistä. Käyttöönoton edetessä oletusarvoihin perustuvat kustannukset voivat eri alkuperämaiden ja tuotetyyppien kohdalla nousta lähes 500 euroon tonnilta.
Toimittajan CBAM-kustannus voi kuitenkin jäädä käytännössä nollaan, jos se pystyy toimittamaan todennetut, toimittajakohtaiset päästötiedot ja tuotteen päästöt alittavat sovellettavan vertailuarvon. Parhaan ja heikoimman vaihtoehdon välinen ero on siis valtava.
Ostajilla on tämän vuoksi vahva taloudellinen kannustin selvittää toimitusketjunsa todellinen hiili-intensiteetti. Kyse ei ole enää ainoastaan vastuullisuusraportoinnista, vaan suoraan hankintakustannuksiin vaikuttavasta asiasta.
Keskustelu järjestelmän uudistamisesta jatkuu
Euroopassa käydään parhaillaan vilkasta keskustelua päästökauppajärjestelmän rakenteesta vuoden 2030 jälkeen. Keskustelun ytimessä ovat erityisesti maksuttomien päästöoikeuksien vähentämisen aikataulu ja käytettävät vertailuarvot.
Osa tuottajista kannattaa prosessin hidastamista tai keskeyttämistä. Näin ajattelevat erityisesti masuuneja käyttävät teräksentuottajat, joiden siirtyminen vähäpäästöisempään tuotantoon vie pitkään. Ovako ja useimmat muut pohjoismaiset teräksentuottajat puolestaan kannattavat nykyisen etenemissuunnitelman säilyttämistä.
Ovakolle asia on selkeä: riittävän vahva hiilen hinta ja toimiva CBAM ovat ainoat keinot luoda aidosti tasapuoliset kilpailuolosuhteet vähä- ja runsaspäästöiselle teräkselle.
CBAMin soveltamisalaa ollaan myös laajentamassa. Euroopan komissio on ehdottanut, että järjestelmän piiriin otettaisiin nykyistä enemmän jatkojalostettuja tuotteita, kuten raskaissa koneissa, ajoneuvoissa ja rakentamisessa käytettäviä komponentteja.
Ovakon näkemyksen mukaan nykyinen ehdotus ei kuitenkaan ulotu riittävän pitkälle. Monet paljon terästä sisältävät tuotteet, kuten laakerit, voimansiirtoakselit ja jouset, ovat yhä järjestelmän ulkopuolella.
Ovako ajaa muun muassa Eurofair-yhteistyön kautta laajempaa soveltamisalaa, jossa valmiiden tuotteiden todellinen hiilisisältö otettaisiin paremmin huomioon. Lisäksi tarvitaan toimiva ratkaisu vientiin maihin, joiden ilmastopolitiikka on EU:ta löyhempää.
Mitä tämä tarkoittaa teräksen ostajille?
Käytännössä teräksen tuotannon hiili-intensiteetti muuttuu näkyväksi osaksi hankintakustannuksia sitä mukaa, kun CBAM otetaan käyttöön ja maksuttomia päästöoikeuksia vähennetään.
Ostajat, jotka tuntevat toimittajiensa todelliset päästötiedot, ovat huomattavasti vahvemmassa asemassa kuin ne, jotka joutuvat turvautumaan oletusarvoihin. Vastaavasti tuotantonsa aidosti vähähiiliseksi muuttaneet toimittajat voivat tarjota merkittävän ja vuosi vuodelta kasvavan kustannusedun. Tässä keskeisiä tekijöitä ovat kierrätetyn teräsromun käyttö, fossiiliton sähkö ja todennettu päästöraportointi.
CBAMin lisäksi Ovako seuraa muun EU-lainsäädännön etenemistä. Tähän kuuluvat muun muassa EU:n päästökauppajärjestelmä (ETS), teollisuuspäästödirektiivi (IED), kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus (ESPR) sekä teollisuuden kilpailukyvyn vauhdittamista koskeva säädös (IAA) ja EU:n puhtaan teollisuuden ohjelma (Clean Industrial Deal, CID). Arvioimme sääntelyn mahdollisia vaikutuksia liiketoimintaamme ja etsimme samalla mahdollisuuksia uuden arvon luomiseen.
Kun CBAM tekee teräksen hiilikustannuksesta näkyvän ja mitattavan, vastuullisuus ei ole enää vain ympäristökysymys. Siitä tulee olennainen osa kaupallista toimintaympäristöä.